Suomi 2006 10 € Eduskuntauudistus HOPEA BU

Sisältää:

- 10 € hopearaha kapselissa

- aitoustodistus

Suomalaisen tasa-arvon juhlaraha. Eduskuntauudistuksen sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotismerkkipäivän kunniaksi julkaistiin hopeinen juhlaraha.

Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa eduskuntauudistuksessa vuonna 1906. Eduskuntauudistuksen taustalla oli Venäjälle tappiollinen Venäjän-–Japanin sota vuosina 1904–-1905.

Sota vei Venäjän levottomuuksiin ja suurlakkoon sekä johti duuman perustamiseen.

Suurlakolla vaadittiin muutoksia

Levoton aika johti myös Suomessa suurlakkoon loka-marraskuussa 1905. Suurlakosta tuli suomalaisen työväenliikkeen ensimmäinen voimannäyte.

Helsingissä järjestettyjen mielenosoitusten ja joukkokokousten sekä niissä ilmaistujen vaatimusten jatkona Tampereen Keskustorilla annettiin 1. marraskuuta punainen julistus. Siinä vaadittiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, ja hallitusvallan siirtoa senaatin korvaavalle, säädyistä riippumattomalle ja vapaasti muodostetulle kansalliskokoukselle.

Helmikuun 1899 manifesti piti perua ja suuriruhtinaskunnan autonomiaa haluttiin laajennettavan, mutta Suomen täydellistä valtiollista itsenäisyyttä ei vaadittu.

Marraskuun manifesti päätti ensimmäisen sortokauden

Suurlakon jälkeen keisari Nikolai II antoi marraskuun manifestin, johon ensimmäisen sortokauden katsotaan päättyneen. Samassa yhteydessä annettiin lupaus yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan kansanedustuslaitoksen luomisesta.

Joulukuussa 1905 Suomessa kutsuttiin koolle ylimääräiset säätyvaltiopäivät toteuttamaan eduskuntauudistusta. Samalla otettiin käsittelyyn muitakin demokraattisen kehityksen kannalta keskeisiä lakeja: laki eduskunnan oikeudesta valvoa hallituksen jäsenten virkatointen laillisuutta, laki sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta sekä painovapauslaki.

Nikolai II vahvisti lait ja määräsi uudistuksen astumaan voimaan 1. lokakuuta 1906.

Eduskuntauudistuksessa korvattiin vanhat säätyvaltiopäivät aikansa uudenaikaisimmalla yksikamarisella eduskunnalla.

Eduskuntauudistuksen myötä naisille äänioikeus

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä suhteellinen vaalitapa olivat vielä varsin harvinaisia. Eduskuntauudistus toi naisille ensimmäisenä eurooppalaisena maana äänioikeuden valtiollisiin vaaleihin.

Naiset saivat myös vaalikelpoisuuden ensimmäisinä maailmassa. Äänioikeutettujen suomalaisten määrä kymmenkertaistui 1 272 873 äänioikeutettuun, kun kaikki naiset ja säätyihin kuulumattomat miehet saivat äänioikeutensa. Äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajaksi asetettiin 24 vuotta.

Keväällä 1907 pidetyissä eduskuntavaaleissa valituksi tuli 19 naiskansanedustajaa. Yksikamarisen eduskunnan ensimmäinen istunto pidettiin 23.5.1907.