Tietoa euroista

Euron käyttö

Euro otettiin käyttöön 1.1.1999, jolloin siitä tuli yhteinen raha yli 300 miljoonalle ihmiselle Euroopassa. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan se oli olemassa vain tilirahana, eli sitä voitiin käyttää esimerkiksi sähköisissä maksuissa. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vasta 1.1.2002. Niillä korvattiin kiinteään muuntokurssiin vanhat kansalliset setelit ja kolikot, kuten Suomen markat ja Ranskan frangit.

Tällä hetkellä eurosetelit ja -kolikot ovat virallisia maksuvälineitä yhdeksässätoista Euroopan unionin 28 jäsenvaltiosta sekä näille valtioille kuuluvilla tai niihin muuten läheisessä yhteydessä olevilla saarilla ja merentakaisilla alueilla. Nämä kahdeksantoista maata muodostavat euroalueen. Euro on Euroopan unionin kanssa tehdyn virallisen sopimuksen nojalla käytössä myös Andorrassa, Monacossa, San Marinossa ja Vatikaanivaltiossa. Lisäksi euro on käytössä ilman sopimusta Montenegrossa ja Kosovossa.

Kolikot

Eurokolikkosarjassa on kahdeksan eriarvoista kolikkoa: 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikot sekä 1 ja 2 euron kolikot Kaikilla eurokolikoilla on sekä kaikille maille yhteinen että kansallinen puoli. Kansallinen puoli kertoo, missä maassa kolikko on laskettu liikkeeseen. Eurokolikoiden yhteisen puolen kuva-aiheet on suunnitellut Luc Luycx Belgian kuninkaallisesta rahapajasta.

Yhteisellä puolella on aina joko Euroopan unionin tai Euroopan karttakuva, joka symboloi Euroopan unionin yhtenäisyyttä. Pienimmissä eli 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa oleva kartta kuvaa Eurooppaa suhteessa Afrikkaan ja Aasiaan.

Kaikissa euroalueen maissa voi käyttää kaikkia eurokolikoita.

Yhteinen puoli

Eurokolikoiden yhteisen puolen kuva-aiheet vaihtelevat kolikon arvon mukaan.


  • Arvoltaan suurissa eli 2 ja 1 euron kolikoissa sekä keskisuurissa eli 50, 20 ja 10 sentin kolikoissa on karttakuva joko Euroopan unionista ennen sen laajentumista 1.5.2004 tai (1.1.2007 jälkeen) Euroopasta. Italian (sekä San Marinon ja Vatikaanivaltion), Itävallan ja Portugalin kolikoissa on uusi karttakuva vasta lyöntivuodesta 2008 alkaen.

  • 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa oleva kartta kuvaa Eurooppaa suhteessa Afrikkaan ja Aasiaan.


2 euron kolikon yhteinen puoli 2 euron kolikon yhteinen puoli

Läpimitta (mm): 25,75 
Paksuus (mm): 2,20 
Paino (g): 8,50 
Muoto: pyöreä 
Väri: ulkorengas hopeanvärinen, keskiosa kullanvärinen 
Koostumus: ulkorengas nikkelikuparia, keskiosa kolmikerrosmetallia (uushopea–nikkeli–uushopea) 
Syrjä: tekstireunustus, tiheä rihlaus 

1 euron kolikon yhteinen puoli 1 euron kolikon yhteinen puoli


Läpimitta (mm): 23,25 
Paksuus (mm): 2,33 
Paino (g): 7,50 
Muoto: pyöreä 
Väri: ulkorengas kullanvärinen, keskiosa hopeanvärinen 
Koostumus: ulkorengas uushopeaa, keskiosa kolmikerrosmetallia (nikkelikupari–nikkeli–nikkelikupari) 
Syrjä: jaksoittainen rihlaus 

50 sentin kolikon yhteinen puoli 50 sentin kolikon yhteinen puoli


Läpimitta (mm): 24,25 
Paksuus (mm): 2,38 
Paino (g): 7,80 
Muoto: pyöreä 
Väri: kullanvärinen 
Koostumus: nikkelitöntä metalliseosta 
Syrjä: tiheästi hammastettu muotoiltu syrjä 

20 sentin kolikon yhteinen puoli 20 sentin kolikon yhteinen puoli

Läpimitta (mm): 22,25 
Paksuus (mm): 2,14 
Paino (g): 5,74 
Muoto: espanjalainen kukka 
Väri: kullanvärinen 
Koostumus: nikkelitöntä metalliseosta 
Syrjä: sileä, 7 lovea 

10 sentin kolikon yhteinen puoli 10 sentin kolikon yhteinen puoli

Läpimitta (mm): 19,75 
Paksuus (mm): 1,93 
Paino (g): 4,10 
Muoto: pyöreä 
Väri: kullanvärinen 
Koostumus: nikkelitöntä metalliseosta 
Syrjä: tiheästi hammastettu muotoiltu syrjä 

5 sentin kolikon yhteinen puoli

Läpimitta (mm): 21,25 
Paksuus (mm): 1,67 
Paino (g): 3,92 
Muoto: pyöreä 
Väri: kupari 
Koostumus: kuparipinnoitettua terästä 
Syrjä: sileä

2 sentin kolikon yhteinen puoli

Läpimitta (mm): 18,75 
Paksuus (mm): 1,67 
Paino (g): 3,06 
Muoto: pyöreä 
Väri: kupari 
Koostumus: kuparipinnoitettua terästä 
Syrjä: sileä syrjä, jossa ura 

1 sentin kolikon yhteinen puoli


Läpimitta (mm): 16,25 
Paksuus (mm): 1,67 
Paino (g): 2,30 
Muoto: pyöreä 
Väri: kupari 
Koostumus: kuparipinnoitettua terästä 
Syrjä: sileä 

Lähde: Euroopan keskuspankki (https://www.ecb.europa.eu)