Suomi 2010 10 € Konsta Jylhä ja kansanmusiikki HOPEA PROOF



  • Tuotenumero: 02347
  • Saatavuus: Varastossa
  • 61,50€


Kansanmusiikin symboli. Säveltäjämestari Konsta Jylhä tunnetaan suomalaisen kansanmusiikin sydämenä. Vielä vuosikymmenien jälkeenkin Jylhän musiikki löytää edelleen uusia ihailijoita.

Tunnetuin suomalainen kansansoittaja ja säveltäjä Konsta Viljami Jylhä syntyi 14. elokuuta 1910 Kaustisella pelimannisukuun. Jylhän nuorena kuollutta isää pidettiin yhtenä Keski-Pohjanmaan parhaista viulumanneista. Jylhä ei kuitenkaan ehtinyt isänsä oppiin, sillä hän oli vasta kolmivuotias isän kuollessa.

Kansanmuusikoksi korvakuulolta oppien

Ensikosketuksen pelimannimusiikkiin Konsta sai pikkupoikana äitinsä työpaikassa, niin kutsutussa Santerin kahvilassa. Kahvila oli kylän kokoontumispaikka, kulttuurikeskus ja uutistoimisto. Jylhä oppi harmonin- ja viulunsoiton kahvilassa korvakuulolta kuuntelemalla ja säestämällä vanhoja pelimanneja.

Autoilijan ammatti vei sodassa huoltojoukkoihin

Varsinaiselta ammatiltaan Jylhä oli kuorma-autoilija. Autoilijan ammattiin hän perehtyi koulupoikana ajaessaan kuorma-autolla rakennustarvikkeita työmaille. Armeijasta päästyään Jylhä hankki ystävänsä kanssa yhdessä kuorma-auton, jolla ajettiin aluksi maitoa ja puutavaraa. Sota-aikana Jylhä palveli huoltojoukoissa autonkuljettajana.

Jylhä joutui lopettamaan autoilijan työt maaliskuussa 1961, kun hän jäi lavalta pudonneen tukkikuorman alle kuormaa purkaessaan. Hän sai tapaturmassa kallonmurtuman ja aivotärähdyksen, joiden seurauksena hänen korviinsa jäi soimaan tinnitus.

Suositut Kaustisen Purppuripelimannit

Sotien jälkeen Jylhä ja joukko muita kansansoittajia perustivat Kaustiselle pelimanniryhmän, jonka nimeksi muotoutui Purppuripelimannit. Yhtye kiersi esiintymässä aina vuodesta 1946 alkaen. Yhteen perusmuoto oli kvartetti: kaksi viulua, harmoni ja kontrabasso.

Purppuripelimannien keikkailu vauhdittui, kun levy-yhtiöt kiinnostuivat kansanmusiikista 1950-luvulla ja sitä ryhdyttiin soittamaan radiossa. Monista yhtyeen ohjelmistoon kuuluvista kappaleista tuli suomalaisten rakastamia radiohittejä.

1960-luvun lopulla Purppuripelimannit pääsivät soittamaan yhä isommilla areenoilla ja he esiintyivät usein televisiossa. Yhtye nousi vuosikymmenen lopulla koko maassa tunnetuksi ja esiintyi 1970-luvulla myös Ruisrockissa.

Säveltäjän ura alkoi 54-vuotiaana

Loukkaannuttuaan 1960-luvun alussa vakavasti, Jylhä ei voinut enää jatkaa autoilijan työtään. Jylhä oli mennyt naimisiin Rebekka Hautakosken kanssa vuonna 1951, heillä oli viisi lasta ja perhe oli elätettävä. Kaustisen kanttorin Aaro Kentalan kannustamana Konsta Jylhä alkoi tehdä omia sävellyksiä.

Jylhän sävellyksistä varsinkin ”Konstan parempi valssi” ja ”Vaiennut viulu” saattoivat hänet kansan tietoisuuteen. Konsta Jylhän sävellystaito oli myös yksi syy Purppuripelimannien suosioon.

Palkittu mestaripelimanni jäi kansan sydämiin

Jylhän terveys heikkeni ja hänen viimeiseksi julkiseksi esiintymisekseen jäi soittaminen Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vuonna 1978. Hän sävelsi kuitenkin kappaleita vielä viimeisinä vuosinaankin. Konsta Jylhä kuoli pitkään sairastettuaan 13.9.1984.

Jylhän koko sävellystuotanto koostuu lähes sadasta pelimannisävelmästä ja noin 50 hengellisestä musiikkikappaleesta. Vuonna 1969 Konsta Jylhä nimitettiin mestaripelimanniksi. Director Musices -arvoimi myönnettiin hänelle vuonna 1971 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 1978.

 

Tekniset tiedot

Nimellisarvo 10 €
Metalli Hopea (Ag 925)
Halkaisija 38,6 mm
Paino 25,5 g
Lyöntimäärä 5 000 (BU), 10 000 (proof)
Suunnittelija Reijo Paavilainen
Vuosileima 2010
Julkaisupäivä 12.7.2010

 

Avainsanat: proof, hopea, suomi, 2010, finland, suomen, suomalainen, juhlaraha, juhlarahat, juhlarahoja