Suomi 2010 10 € Minna Canth HOPEA PROOF

Minna Canth ja tasa-arvo -juhlarahalla kunnioitetaan Minna Canthin elämäntyötä ja tasa-arvoa. Canth oli toimittaja, kirjailija, seitsemän lapsen yksinhuoltaja ja yrittäjä, joka uudisti suomalaista kirjallisuutta ja yhteiskunnallista ajattelua.

Minna Canth syntyi 19.3.1844 Tampereella työläisperheeseen. Canthin perhe muutti vuonna 1853 Kuopioon, jossa hänen isänsä alkoi pitää lankakauppaa. Isän taloudellisen menestyksen myötä Canth pääsi oppilaaksi Kuopion tyttökouluihin.

Syksyllä 1863 Canth aloitti ensimmäisten naisopiskelijoiden joukossa opiskelun kansakoulunopettajaksi vasta perustetussa Jyväskylän seminaarissa. Tämä oli ensimmäinen mahdollisuus naisille Suomessa opiskella muuhun kuin kätilön ammattiin.

Suomen ensimmäinen naistoimittaja ja suomenkielinen naiskirjailija

Mentyään naimisiin seminaarin luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand Canthin kanssa Minna Canth aloitti sanomalehtityöskentelyn, ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän kirjoitti yli kahdeksankymmentä artikkelia, puhetta tai esitelmää, jotka julkaistiin eri sanoma- ja aikakauslehdissä.

Salanimellä julkaistu Novelleja ja kertomuksia (1878) aloitti Canthin kirjailijanuran. Canth oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija ja realistisen tyylisuunnan uranuurtaja kirjallisuudessamme. Hän valitsi kuvaustensa kohteeksi työläisiä, köyhiä, syrjäytettyjä ja naisia. Hän tarkasteli aiheitaan terävästi sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta.

Seitsemän lapsen yksinhuoltaja ja menestyksekäs yrittäjä

Aviomiehen kuoleman jälkeen seitsemän lapsen yksinhuoltaja Minna Canth alkoi pitää isänsä lankakauppaa Kuopiossa. Canth sai kaupan kukoistamaan ja ryhtyi hoitamaan myös veljensä sekatavarakauppaa.

Minna Canthin yrittäjänura oli poikkeuksellisen menestyksekäs, mikä rikkoi naiselle asetettuja rajoja monin tavoin. Vuonna 1895 Canth valittiin ensimmäisenä naisena äänivaltaiseksi edustajaksi yleisessä kauppiaskokouksessa. Seuraavan kerran nainen valittiin elinkeinoelämän yleisjärjestön ylimpään toimielimeen vasta lähes sata vuotta myöhemmin, vuonna 1989.

Canthin tasa-arvoa käsittelevä näytelmä vaikutti naisen lakisääteiseen asemaan

Canthin kirjoittajanuran merkkipaalu oli vuonna 1885 valmistunut näytelmä Työmiehen vaimo. Se oli ensimmäinen suomalainen näytelmä, jonka henkilöillä oli köyhälistö- ja työläistausta. Näytelmä kritisoi juoppouden ja kristillisen ulkokultaisuuden lisäksi monia yhteiskunnallisia ja lainsäädännöllisiä puutteita. Naisella ei esimerkiksi ollut lakisääteistä oikeutta omaan ansioonsa, mitä sivutaan näytelmässä.

Muutama vuosi Työmiehen vaimon ilmestymisen jälkeen säädettiin laki, joka oikeutti naisen hallitsemaan omaa ansiotuloaan. Canthin näytelmä vaikutti myönteisesti asian käsittelyyn valtiopäivillä.

”Minnan salongin” emäntä aina kuolemaansa asti

Kuopiossa Canthin Kanttilaksi kutsutusta talosta tuli kirjallisuudesta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden ihmisten kokoontumispaikka. ”Minnan salongissa” vieraili useita tunnettuja kirjailijoita ja kulttuurivaikuttajia.

Canth jatkoi liikkeenpitoa, kirjoittamista ja salongin pitämistä, kunnes kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen 53-vuotiaana 12. toukokuuta 1897 Kuopiossa.

Sisäasiainministeriö on suosittanut yleistä liputusta Minna Canthin syntymäpäivänä 19.3. vuodesta 2003 alkaen ja Helsingin yliopiston julkaisemaan kalenteriin päivä lisättiin vakiintuneena liputuspäivänä vuonna 2007. Liputuspäivän virallinen nimi on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä.

Tekniset tiedot