Suomi 2010 100 € Suomalainen raha 150 vuotta KULTA PROOF
Itsenäisen Suomen raha. Suomalainen raha 150 vuotta -juhlarahalla juhlistettiin suomalaisten oman rahan juhlavuotta. Kultaraha on ensimmäinen suomalaisesta kullasta valmistettu euromääräinen juhlaraha.
Suomen Rahapaja kunnioitti suomalaisen rahan 150. juhlavuotta kotimaisella kultarahalla vuonna 2010. Suomalainen raha 150 vuotta -juhlarahaan on lyöty kotimaisen kullan tunnuksena poronsarvimerkki.
Venäjään liittämisen yhteydessä Suomen lailliseksi maksuvälineeksi julistettiin hopearupla, mutta miltei välittömästi Venäjä joutui luopumaan hopeakannasta ja käyttöön otettiin arvoltaan vaihteleva paperirupla. Yleisin maksuväline Suomessa oli kuitenkin edelleen Ruotsin vallan aikainen ruotsalainen riikintaaleri.
Vuonna 1840 rupla palasi hopeakantaan, mikä vakautti maan taloudellista tilannetta. Vakaata aikaa kesti vain viisitoista vuotta, sillä Krimin sodan seurauksena Venäjä ja sen järjestelmään sidottu Suomi joutui luopumaan metallikannasta.
Ruplasta omaan markkaan
Joulukuussa 1859 senaatti anoi keisarilta lupaa omaan rahayksikköön todeten ruplan olevan liian suuri rahayksikkö Suomen kaltaiselle köyhälle maalle. Pienemmän rahayksikön hyödyllisyys ymmärrettiin Pietarissakin ja senaatti sai tehtäväksi asian tarkemman selvittämisen.
Senaatin täysistunnossa 10. maaliskuuta 1860 tehtiin päätös, että rahayksiköksi ehdotetaan markkaa, joka olisi neljännesruplan arvoinen ja jakautuisi sataan penniin. Ehdotuksen perusteella keisari Aleksanteri II vahvisti uuden rahayksikön 4. huhtikuuta 1860.
Suomen Rahapaja perustettiin Helsingin Katajanokalle keisarin manifestin myötä
Huhtikuun 19. päivänä 1860 annettiin keisarin manifesti, joka velvoitti senaatin tekemään yksityiskohtaisen suunnitelman metalli- ja paperirahan liikkeeseen laskemisesta ja rahapajan perustamisesta. Rahapaja päätettiin sijoittaa Helsingin Katajanokalle.
Rahapaja pääsi aloittamaan toimintansa elokuussa 1864 ja ensimmäiset metalliset markat, jotka oli valmistettu hopeasta, lyötiin 15. lokakuuta 1864. Ensimmäinen, lähinnä symbolinen rahalähetys toimitettiin Suomen Pankkiin 25.10.1864. Lähetys sisälsi 30 000 kappaletta kuparista valmistettuja yhden pennin rahoja.
Markka erottautuu ruplasta lopullisesti
Vuonna 1865 markan arvo sidottiin hopeakantaan. Venäjän ja Suomen rahajärjestelmät irrottautuivat tahattomasti toisistaan, sillä Venäjällä hanke hopeakantaan palaamisesta raukesi.
Toukokuun 27. päivänä vuonna 1918 annettiin uusi rahalaki ja asetus metallirahan ulkomuodon muuttamisesta. Markkojen etusivulla leijonavaakuna korvasi Venäjän kaksoiskotkan ja takasivun arvomerkinnän ympärillä tammenlehvät vaihtuivat Suomen elinkeinoelämää kuvaaviin viljantähkiin ja havupuunoksiin.
Vuoden 1963 alusta voimaan tulleen rahauudistuksen myötä markan arvoksi tuli 100 vanhaa markkaa. Näkyvin muutos rahojen ulkonäössä olivat uusien yksikköjen mukaiset arvomerkinnät.
Eurosta Suomen rahayksikkö
1. tammikuuta 1999 Suomen markka liittyi Euroopan unionin yhteisvaluutta euroon ja lakkasi siten käytännössä olemasta itsenäisenä valuuttana. Vuoden 2002 alussa laskettiin liikkeelle ensimmäiset euromääräiset kolikot ja setelit. Yhteiskäyttö markkojen kanssa kesti kaksi kuukautta ja markkamääräisten rahojen käyttö päättyi 28.2.2002.
Nimellisarvo | 100 € |
Metalli | Kulta (Au 917) |
Halkaisija | 22 mm |
Paino | 5,65 g |
Lyöntimäärä | 7 000 (proof) |
Suunnittelija | Reijo Paavilainen |
Vuosileima | 2010 |
Julkaisupäivä | 6.4.2010 |
Avainsanat: proof, kulta, suomi, 2010, finland, suomen, suomalainen, juhlaraha, juhlarahat, juhlarahoja